Sivut

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Kissa tuli taloon...

Tällä kertaa kissahullun eukon höpinöitä. Kannattaa skipata, jos kissat ei kiinnosta. ;)

Eilen se tapahtui - niin pitkään ja hartaasti odotettu kissa saapui sotkemaan meikäläisen helpon elämän!

Kuva ensikodissa otettu.

Aikamoinen muutos pikkuisella ja selkeästi hirvittää. Eilen piileksi iltaan asti pesukoneen takana kylppärissä. Elokuvaa katsoessani rohkaistui muutaman kerran kurkistamaan oven takaa, missä se hirvittävä eukko on!

Päätin antaa kissan edetä omilla ehdoillaan ja kävin nukkumaan. Puoli kolmelta heräsin käteeni nuuhkivaan kissaan. Taidettiin molemmat säikähtää yhtä paljon. :D

Nukkumisesta ei viime yönä tullut mitään. Puolihorroksessa seurailin neitokaisen tutkimusmatkoja. Kaikki tutkittiin, ja varmistettiin samalla, että meikäläinen varmasti on tajukankaalla. Kiipeilypuun ylimmällä tasollakin käväisi! Aamuyöstä hyppäsi sänkyyn nuuhkaisemaan ja pakeni taas vauhdilla.

Tämä päivä on kulunut sängyn ja sohvan alla. Rupesi jo huolettamaan toisen syömä- ja vessalakko, vaan taas rohkaistui pikkuisen. Eka söi kolme murua, parin tunnin päästä jo kymmenen! Sängyn alla toki, enhän mie toista viitsi nälässä pitää pakottamalla näkösälle. Entäs hiekkalaatikko? Sitä ei voinut sängyn alle tuupata, vaan rohkaistuipa jo sinnekin! Kahdesti. Olen niin ylpeä. :)

Sohvan alla onnistuin leikittämään. Tervettä uteliaisuutta kyllä löytyy, ihan pakko on vähän huitasta tupsua, vaikka sohvan alta ei poistunutkaan.

Äsken erehtyi puolentoista metrin verran kävelemään keskellä lattiaa, ei siis piilosta piiloon. Tuli metrin päähän minusta ja nuuhkaisi kaatamaani lelulaatikkoa. Sitten taas vilisti pois. Wau!

Me edetään täällä hitaasti, kissan ehdoilla. Välillä makoilen lattialla juttelemassa. Välillä jätän omiin oloihinsa ja teen omia hommiani. Jos uskaltautuu liikkeelle, jätän huomiotta. Onhan se inhottavaa, jos toinen on heti kyttäämässä!

Iltaa kohden reipastuen. Yöllä jää taas varmaan yöunet saamatta. :D Haastavaa tämä tosissaan on, mutta ainakin kasvattaa luonnetta. Kaikkea ei voi saada heti. :) Mutta hyvä kissa tästä vielä tulee. ♥

Ps. Kuvia ei sattuneista syistä ole. :D Sohvan alla ei oikein se poseeraaminen kato luonnistu...

7 kommenttia:

  1. Onnea uudesta perheenjäsenestä :) Siitä se teijän elo helpottuu :) Kuhan on ympäristö ja paikat kartoitettu, niin aletaan tutkia emäntää ;)

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Ihanaa :) Vihdoin kauan odotettu kissa pääsi uuteen kotiin. Sopeutuminen on varmasti hankalaa.

    VastaaPoista
  4. Olipa hauska juttu törmätä blogiisi surfaillessa...
    Meillekin tuli lauantaina kissan pentu, ja aikalailla samaan malliin on pari päivää mennyt meilläkin.Varsinaista vauvaperheen arkea; ei nukuta yöllä, pestään pyykkiä vesivahingon jäljiltä.
    Mutta eipä ole arki tylsää pennun elämää seuratessa. On olemassa sanonta; koti ilman kissaa on pelkkä talo.

    VastaaPoista
  5. Onneksi olkoon :) Söpön kisulin sait :)

    VastaaPoista
  6. Onneksi olkoon, ihana kisuli<3 Minkä nimen annoit?
    Ihana tuo edellisen postauksen viltti, ei voi muuta kuin ihailla! Toiset maksaa omaisuuksia tuollaisesta ja toiset ne tekee itse :) En osaisi!!!

    VastaaPoista
  7. Retrohullu - Kiitos! Kyllä tämä tosiaan tästä, päivä päivältä on reippaampi vaikka kyllähän tässä vielä varmasti kestää... :)

    Christin - Hankalaa, mutta palkitsevaa. Voi sitä iloa, kun toinen ihan reipastuu silmissä!

    Anonyymi - Kiva kun eksyit tänne! Onnea teillekin vauvaperheen arkeen. Sama miullakin kävi mielessä. :D Ja tosiaan, huonokin päivä kissan kanssa on aina parempi kuin kissaton päivä. ♥

    Siru71 - Kiitosta! :)

    Marika - Kiitos! Toistaiseksi mennään vielä ensikodissa saadulla Poirot-nimellä. Ihmetellään toisiamme, ehkä se oikea nimi siitä tutustuessa selkiintyy. ;) Hih, ja tuo viltti. Ihan ihmettelen että riitti kärsivällisyys siihen. :D

    VastaaPoista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...