sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Arjen ritarit

Viikolla työmatkalla rupesin pohtimaan ritarillisuutta. Välillä tuntuu, että se on täysin kadonnut nyky-Suomesta. Vaan onkohan sittenkään?

Miten te käsitätte ritarillisuuden? Minulle arjen ritareita ovat miehet, jotka pienillä asioilla huomioivat vastakkaista sukupuolta. Bussiin mentäessä antavat kohteliaasti tietä, avaavat ovia, kantavat ostoskasseja. Jotain tämmöistä, tai näin siis itse ajattelen aiheesta. Onko väärin toivoa, että ritarillisuutta näkyisi vielä nykyäänkin? Hankaloitanko tässä kohtaa feministien taistelua tasa-arvon puolesta? Ja toisaalta, onko ritarillisuus tosiaan täysin tasa-arvon periaatteita vastaan? Käytännössähän ritarillisuus on kohteliasta käyttäytymistä, joten miten siitä voi kukaan edes valittaa. 

Asustelen alueella, jossa riittää eläkeläisiä. Bussipysäkillä törmään aina vanhempien herrojen ritarillisuuteen. He tosiaankin päästävät sekä vanhemmat rouvat että meidät parikymppiset ensin bussiin! Hämmästyttävää.

Toisena ääripäänä ovat nuoremmat miehet, jotka harvemmin tekevät vastaavaa. Bussiin mennään kyynärpäät tanassa ja kaupassakin olen saanut laukata kuin paraskin kuormajuhta miehen kiitäessä edellä autolle. Vielä autosta kotiinkin saa meikäläinen kantaa kaiken. No joo, ehkä siihen on joku syy, miksi en näiden herrojen kanssa enää seurustele...

Mutta jos palataan niihin vanhoihin herroihin bussijonossa. On se vaan jännä, miten tulee lopuksi päivää hyvä mieli, kun kohtaa ventovieraan ihmisen, joka ei ajattele vain omaa napaansa. :) Tai ehkä jopa lopuksi viikkoa, ajattelenhan minä tätä aihetta edelleen...

Vai pitäisiköhän sitä lopettaa romanttisten leffojen katseleminen ja unohtaa nämä pohdinnat sen siliän tien...

-----

Ps. Paljon mielenkiintoisempaa pohtia tätä aihetta kuin paikallaan junnaavaa opparia!

5 kommenttia:

  1. Olen itsekin sitä mieltä, että kyllähän melkeimpa jokainen nainen haluaisi joskus kohdeltavan itseään kuin prinsessaa. :)

    VastaaPoista
  2. Mä oon huomannut että varsinkin parikymppiset miehet on ekana auttamassa lastenrattaiden nostamisessa junaan, usein ilman että tarvitsee edes pyytää :)

    VastaaPoista
  3. huuhtala - Ehkäpä meissä jokaisessa asuu pieni prinsessa. :D

    Katalaiina - Wau! Enpä olisi ihan heti uskonut, mutta hyvä vaan! Eli todellakaan ei oo se ritarillisuus kuollu. :)

    VastaaPoista
  4. Musta ritarilliset miehet on IHANIA! Niitä kyllä löytyy kaikista ikäluokista ja täytyy sanoa, että arvostan suuresti kun sellaisen tapaan. Ja arvaapa onko haastetta kun on kaksi poikaa, että saa kasvatettua heistä ritareita. Koska kyllä se varmasti aika pitkälti on kasvatuksen(kin!) tulosta. Mä olen sanonut mun miehelle, että ihan sama miten mua kohtelet, kunhan vain palvot maata mun jalkojeni alla ;) Näillä mennään... :D Hyvä kirjoitus ja aiheesta!!!

    VastaaPoista
  5. JOnna - Tuo on juu ihan hyvä pointti, että kasvatus varmasti vaikuttaa paljon! Ihana muuten tuo maan palvominen jalkojesi alla. :D Miulle kelpaisi kanssa!

    VastaaPoista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...