keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kuva-arvoitus

Olen koittanut vastustaa kiusausta liian realististen blogikuvien edessä (koska kyllähän ne nätit kuvat ovat realismia parempia), mutta en vaan voinut vastustaa kiusausta... Etsi kuvasta kissa!




Olen kesäloman ja sairasloman aikana puurtanut kuolinpesän kimpussa siivoamalla tavaraa kaatopaikkakuormaa varten. Pikkuhiljaa on pakko tehdä päätöksiä asumistani koskien, ja tämä kuolinpesän siivoaminen on iso osa sitä. Mitä haluan tulevaisuudeltani ja nimenomaan asumiseltani?

Olen budjetoinut ja ennen kaikkea olen siivonnut kotona. Kerännyt tavaraa kaatopaikkakuormaa varten (ks. ensimmäinen kuva). Tavaran lajittelu on ensimmäinen askel, jään sitten asumaan tähän tai muutan toisaalle. Se on edessä joka tapauksessa.

Välillä olen ollut todella väsynyt ja katkera siitä, että äitini kuoleman jälkeen vain minä olen ollut  vastuussa kuolinpesän selvittelystä. Mutta eipä sille mitään mahda, koska ihmiset eivät helpolla muutu ja se on niin helppoa jättää asiat jonkun toisen huoleksi...

Summa summarum, pikkuhiljaa asumisen suhteen on tehtävä päätöksiä. Vielä on mysteeri, mitä tästä siivousrumbasta seuraa... Nykyinen vai uusi koti.

tiistai 26. elokuuta 2014

Ikuisuusprojekti: Työhuone







Sairaslomani aikana sain päähäni pyöräyttää työhuoneen uuteen uskoon, kirjaimellisesti. Se näet muutti huoneesta toiseen. Lähtökohdat oli karut, mutta pikkuhiljaa mennään parempaa kohti.

Lisätilaa olisi tarkoitus hankkia seinähyllyillä ja nurkassa oleva ylimääräinen pöytä ja kuvaputkitelkka odottavat kuljetusta pois. Myös pientä somistelua olen pyöritellyt mielessäni, käytännöllisyyden lisäksi - kotini pienin makuuhuone asettaa haasteensa kummallekin. Käytännöllisyys on kuitenkin tämän huoneen tärkein funktio, koska teen sekä sivutöitä että satunnaisesti päätyötäni kotoa käsin.

Se surullisenkuuluisa mottoni päätee tässäkin - hitaasti hyvä tulee. Kolmatta vuotta kehityksen kohteena...

maanantai 25. elokuuta 2014

Viime kuukausina











Olen mökeillyt. Ja käynyt töissä. Tehnyt käsitöitä. Hoivannut kissoja. Olla möllöttänyt. Laskeskellut ja budjetoinut. Ajellut ja ajatellut. Lenkkeillyt. Ja sairastanut.

Blogissa on vallinnut hiljaisuus, koska en yksinkertaisesti ole jaksanut keskittyä. Takana on puolen vuoden sairastelukierre, joka päättyi heinäkuun lopussa leikkaukseen ja kolmen viikon sairaslomaan. Nyt töitä on viikko takana ja fiilis on edelleen melkoisen väsähtänyt. Silti takana on - sairastelusta ja väsymyksestä huolimatta - mahtava kesä. Ja pikkuhiljaa olo tulee toiveikkaammaksi, koska jos kesä koettelemuksineen oli mahtava, ei tästä terveemmästä syksystä voi odottaa mitään muuta kuin hyvää! Tästä ensimmäisen merkin huomasin viime viikolla, kun sekä blogimaailma että koti rupesi taas kiinnostamaan...

Kuvitukset kännykän kätköistä, touko-elokuun ajalta. En tainnut kertaakaan tarttua siihen oikeaan kameraan, vaan kuvat ovat vahvasti tilanteiden sävyttämiä.