Sivut

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Autumn details - kynttilät

Kesähelteet alkoivat vasta, ja minä mietin jo syksyä. Puoli vuotta asuin isäni luona, joten nyt tuntuu juuri oikealta ajankohdalta keskittyä taas oman kodin laittamiseen.

Alla kynttiläisiä yksityiskohtia...












maanantai 10. elokuuta 2015

Kiitos! ♥

Hei, ja kiitos teille kaikille täällä tänä vuonna käyneille, erityisesti kommentoineille! ♥

Elämä on koko vuoden ollut yhtä ala- ja ylämäkeä. Tammikuun lopussa jäin pitkälle sairauslomalle keskivaikean masennuksen - työpaikkakiusaamisen ja sopeutumishäiriöiden - vuoksi. Tällä hetkellä sairauslomaa on elokuun loppuun asti.

Jossain kohtaa matkalla diagnoosi muuttui - vaikea psykoottinen masennus. Joka päivä on erilainen, ja välillä en kykene erottamaan todellisuutta kuvitelmista. Ja pakko sanoa, että kyllä ne kuvitelmatkin ovat todellisia minulle, ainoastaa pahemmasta päästä...

Olen puoli vuotta asunut isäni luona maalla, koska kotona yksin oleminen on ollut mahdotonta. Kuulen ääniä, näen harhoja, Miltä tuntuisi herätä katselemalla jättiläishämähäkkejä katossa...? Välillä olen käynyt sairaalassa joko fyysisten vaivojen takia tai suljetulla osasollta. Vasta edellisellä viikolla muutin takaisin omaan kotiini.

Silti toivoisin, että jaksaisitte edelleen käydä täällä tsemppaamassa ja kommentoimassa, vaikka hiljainen olen ollutkin... Tarkoitus on kuitenkin osana terapiaa parantaa itseni!

KIITOS JA KUMARRUS TEILLE KAIKILLE! ♥

Johanna

Pps. Itse näen jo jotain valonmerkkiä siinä, että jaksoin päivittää yhden vaivaisen postauksen, koska viimeisen puolen vuoden aikana en ole enää edes jaksanut ajatella blogia!

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kun elämä vie jalat alta


Päivän kuvituksena minä ja Dani

Viimeinen puoli vuotta on ollut tapahtumia täynnä, ja ikävä kyllä ei siitä parhaasta päästä. En tarkalleen tiedä, missä alamäki alkoi, mutta uskoisin sen sijoittuvan kesään. Loppusyksystä vauhti kiihtyi, kunnes tammikuussa romahdin täysin.

Työpaikkakiusaus. Työuupumus. Masennus. Ja kermana  kaikelle vielä itsetuhoiset ajatukset ja lähestyvä psykoosi.



Tämä herätti. Pyysin apua ja apua sain. Sairauslomalla olen ollut tammikuun lopusta ja jatkosta ei ole tietoa. Työpaikan kanssa en kykene kommunikoimaan, koska kiusaaja on omistaja/esimies. Nykyisessä kunnossani jaksan vähän ja satunnaisesti. Välillä nukkuisin koko päivän, ellei joku potki vieressä. Välillä käyn niin ylikierroksilla, etten lopeta ennen kuin pillerikoomassa.

Olen pettynyt itseeni, ja varmasti monien samassa tilanteessa olevien tavoin syytän nimenomaan itseäni tilanteesta. Kova tie saada takaisin se itsevarmuus ja -luottamus, joka piilee tuolla jossain sisimmässäni. Tällä hetkellä en kykene olemaan kotona yksin, joten lähdin evakkoon maaseudun rauhaan.



Yritän etsiä niitä pieniä ilon aiheita päivittäin. Isäni koira, omat kissani. Aurinko ja nopsaan lähestyvä kevät. Käsitöihin tartuin lähes vuoden tauon jälkeen. Remonttia teen omaan lapsuudenaikaiseen huoneeseeni. Jos nykyinen tilanne jatkuu pitkään, ainakin minulla on täällä turvallinen "kaksio" omalla sisäänkäynnillä.

Elän päivän kerrallaan, kiitollisena niistä läheisistä ja ystävistä, jotka tajusivat tilanteeni, jopa ennen minua, ja jotka ovat tukenani.



Kiitos myös teille, jotka kenties olette täällä käyneet kurkkimassa.