keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kuva-arvoitus

Olen koittanut vastustaa kiusausta liian realististen blogikuvien edessä (koska kyllähän ne nätit kuvat ovat realismia parempia), mutta en vaan voinut vastustaa kiusausta... Etsi kuvasta kissa!




Olen kesäloman ja sairasloman aikana puurtanut kuolinpesän kimpussa siivoamalla tavaraa kaatopaikkakuormaa varten. Pikkuhiljaa on pakko tehdä päätöksiä asumistani koskien, ja tämä kuolinpesän siivoaminen on iso osa sitä. Mitä haluan tulevaisuudeltani ja nimenomaan asumiseltani?

Olen budjetoinut ja ennen kaikkea olen siivonnut kotona. Kerännyt tavaraa kaatopaikkakuormaa varten (ks. ensimmäinen kuva). Tavaran lajittelu on ensimmäinen askel, jään sitten asumaan tähän tai muutan toisaalle. Se on edessä joka tapauksessa.

Välillä olen ollut todella väsynyt ja katkera siitä, että äitini kuoleman jälkeen vain minä olen ollut  vastuussa kuolinpesän selvittelystä. Mutta eipä sille mitään mahda, koska ihmiset eivät helpolla muutu ja se on niin helppoa jättää asiat jonkun toisen huoleksi...

Summa summarum, pikkuhiljaa asumisen suhteen on tehtävä päätöksiä. Vielä on mysteeri, mitä tästä siivousrumbasta seuraa... Nykyinen vai uusi koti.

2 kommenttia:

  1. Pitkästä aikaa täällä! No enpä ekasta kuvasta kyllä kisua löytänyt ollenkaan, onko muka siellä jossain :D? Otan osaa äitisi menetykseen ja toivon sulle voimia selvitellä asiat ja kuolinpesät, mistä en itse vielä tiedä mitään. Surullista.
    Lähden nyt kuitenkin tutustumaan sun vanhempiin posteihin ja tuun toki taas uudelleen! Tämä arkielo vaan syö kaiken meidän vanhempien oman elämän, paitsi ruoanlaiton ja yöunet, joten bloggaa siinä sit :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Marika! Mäkin kävin pitkästä aikaa tutustumassa sun kuulumisiin. :) Arkielo vaivaa täälläkin, vaikkei lapsia olekaan. Työt, sivutyöt ja ylityöt haittaavat harrastuksia kumman paljon, miksiköhän... ;) Siksi ymmärränkin hiljaisia kävijöitä - aina vaan ei ole aikaa edes sen muutaman sanan naputtelemiseen, kun koittaa selata lempparinsa läpi!

      Kissat on mestareita piileksimään! Aina löytää mitä oudoimpia paikkoja täällä. :D Kuolinpesän suhteen toivon pikkuhiljaa näkeväni sen paremman päivän. On todella raskasta vastata itse koko hommasta, sekä tunnepuolen että käytännön takia. Tässäkin ollaan jo neljättä vuotta hommissa, ja loppua ei vielä näy...

      Poista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...