keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Blue Petunia

Eräs univelkainen täällä toivottelee hyviä huomenia!

Viime vuonna neulontaharrastukseni puhjettua täyteen kukkaansa sain päähäni lahjoa myös sukulaisia ja ystäviä itse tehdyillä tuotoksilla. Ensimmäisenä listalla oli mummini, jonka uskoin osaavan arvostaa käsintehtyä villahuivia.

Päivämäärä mielessä ryhdyin töihin ja viikonloppuna sain Petunian päättelykerrosta vaille valmiiksi. Päättelykerroksen kohdalla sen sijaan meinasi loppua usko (kokonaisuudessaan siihen taisi kulua viitisen tuntia), mutta lohduttauduin sillä, että hyvinhän minulla olisi aikaa sitä iltaisin tehdä, kun mummin syntymäpäivä on vasta 16.1. Joo, näin luulin eiliseen asti. Soittaessani tädilleni varmistin, että olihan se mummin synttäripäivä maanantaina? Ei kuule oo, se on jo torstaina!


Eilisilta kuluikin kuumeisesti Petuniaa päätellessä, ja lopulta, kymmeneltä illalla, sain huiviparan likoamaan, ja yhteentoista mennessä pingoitukseen. Siinä myös syy kohta seuraaviin huonoihin kuviin. :D Petunian kun pitää tänään jo lähteä postissa matkalle kohti Hyvinkäätä... Eli meikäläinen seisoi aamulla kello seitsemän pimeässä yöpuku päällä etupihallansa napsimassa valokuvia kovanonnenpetuniastaan.

Petunia hangessa.


Petunia seinällä.

Vaan oli se sen arvoista! Nyt edelleen hieman kostea Petunia on pakattu ja ennen töitä kipaisen pudottamaan sen postiin. Toivottavasti ehtii huomiseksi perille! :)

4 kommenttia:

  1. Mummisi on varmaan onnellinen lahjan saatuaan ! Kaunis huivi ♥

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Riitta! Uskon myös, että mummi on mielissään. :)

    VastaaPoista
  3. Kiitosta, Anna! Mummini oli kovasti mielissään yllätyksestä, samoin mummin kissa. :D

    VastaaPoista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...