keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Jotain tarttis kai tehrä


Blogini tavaramerkiksi on jo tainnut muodostua nämä säännöllisen epäsäännöllisesti näkyvät yltiörealismikuvat arjen kauneudesta. Ja ihan jotta saataisiin suhteutettua valitukseni keittiön verhoista oikeisiin mittasuhteisiin... Ja herkkämielisten kannattaa vaihtaa sivua NYT!

Saanko esitellä työ-/vierashuoneeni sekä romuhuoneen, josta joku kaunis päivä tulee vierashuone.

Ja löytyisiköhän vapaaehtoisia, riskejä ja reippaita miehiä tai naisia kyläilemään?

Työhuone

Työhuone

Romuhuone

Romuhuone

Työhuone

Romuhuone

Työhuone (ja vierassänky!)


Romuhuone
Joo. Sitä tavaraa on "vähän" liikaa. Kaikki ei ole mun. Läheskään kaikki. Ja tämän syksyn aikana olen salatepäin jo lahjoitellut muutamia huonekaluja ja kuormalasteittain kirjoja hyväntekeväisyyteen. Luulen kuitenkin, että puuttuva sohvakalusto huomattaisiin. :((

Illalla intouduin miettimään työhuoneen kohtaloa, but there's only so much I can do. 158 senttiä ja olematon haba ovat ainoat aseeni jättiläishuonekaluja vastaan. Hähhää, luulen että ne huonekalut voittaa jatkossakin. :D

Ps. Ei elämä oo niin vakavaa.

Pps. Ostin eilen työtuolin huutiksesta. Olkoot se inspiraationi kohti upeaa työhuonetta. Jos se joskus matkustaa tänne romuparatiisiini asti.

Kuva myyjän.

2 kommenttia:

  1. Niin tutun näköstä :) Mäkin yritän päästä turhasta tavarasta eroon ja samalla kuitenkin haalin jotain uutta tilalle, fiksua.
    Toi tuoli on aivan ihana!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä sitä tavaraa oikein kertyykään? :D Tällä kertaa en kyllä voi oikein edes syyttää (pelkästään) itseäni, kun täällä on kuitenkin vielä kuolinpesän sekä isäni ja veljeni kamoja. Siis kokonaisen perheen romut, vaikka asustelen täällä yksinäni. :/

      Tuoli on kyllä namu! Malttamattomana odottelen, ensi viikolla pitäisi Matkahuollon kurvata pihaan... ;)

      Poista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...