tiistai 2. marraskuuta 2010

Ninja!

Elkää lynkatko, kissa-aihe jatkuu edelleen... Koin eilen päivällä oikein kunnolla kauhun hetkiä.

Varmaan melkein kaikki tietävät, että kissa mahtuu melkein minne tahansa, mistä pää vain mahtuu menemään. Juu, minäkin tiesin tämän, onhan meillä ollut lukemattomia kissoja aikojen saatossa maalla... Ennen kisun kotiutumista syynäsin kotoa kaikki paikat läpi. Mihin kissa voisi itsensä satuttaa tai jäädä jumiin.

Jotain oli jäänyt huomaamatta. :D

Näin kissan menevän keittiöön, mutta en tulevan pois. Kävin katsomassa, syynäsin kaikki paikat enkä edelleenkään löytänyt kattia. Pari tuntia myöhemmin toinen ilmestyi keittiön ovensuuhun rehvakkaan miumiuuumraaaun saattelemana. Kävin keittiössä, luulin löytäneeni piilon.

Puoli tuntia myöhemmin kissa meni takaisin keittiöön, vaan ei siihen piiloon, minkä minä olin löytänyt. :D Päättipä sitten ryömiä keittiön laatikoston rungon sisään.

Kauhuissani kävin läpi kaikki erilaiset kauhuskenariot. Kunnes hoksasin saavani laatikot pois satuttamatta kissaa... Oi autuutta...

Voihan rähmä.

Meetkös pois siitä.

Nyt on sitten alin laatikko irti miettiessäni, millä laatikoiden alle muodostuvan aukon saa tukittua. Aatelkaa sitä kertaa, kun kissa ei kasvaessaan tajua olevansa liian iso juuri tuohon piiloon...

Typyllä on muutenkin oikein ninjan elkeet. Livahtaa äänettömästi paikasta toiseen ja piiloutuu tarvittaessa silmänräpäyksessä. 

Okei, seuraava postaus on jotain muuta, tämä on lupaus! :)

Ps. Olettekos kuulleet kissasta, joka oli kiivennyt liesituulettimen sisään? Minäpä olen. Ja olin asiaankuuluvan järkyttynyt. On ne vaan hulluja!

4 kommenttia:

  1. Hahaa, ihan mahtavaa! :D Tai no, hyvä tietysti, että kissa säikäytti turhaan. Omassa kissablogissanihan jo kerroinkin meidän Minttu-Pojasta, joka onnistui kömpimään kaappien sisään ja toisesta talon rakenteisiin asti :P Liesituulettimen sisään päässeestä kissasta en ole ennen kuullut, mutta täytyy kyllä sanoa, ettei sekään yllätä yhtään :D

    Ja siis, kissahan on tärkeä sisustuselementti, tottakai siitä täytyy täällä muistaa paljon kirjoittaa! Ihan kissan tekemisistähän se riippuu, että vallitseeko kodissa rauhaisa harmonia kissan nukkuessa uudella viltillä vai onko vuorossa hieman vapaampi tyyli ja luovempi tapa esimerkiksi tavaroiden asettelussa hyllyn ja lattian välillä xD

    VastaaPoista
  2. Kitinen, muistan lukeneeni tuosta teidän operaatiosta! Apua, miten ne osaa! :D

    Tuoreimmat kauhunhetket oli muuten tänään. Joku kyseli yks päivä, että eikö se kissa sitten kiipeä sinne vuodesohvan mekanismin sekaan. Anteeks mitä?? Tämä tuli mieleen siinä kohtaa, kun sohvan suunnalta kuului vienoa maukunaa. Mitä jos se on jäänyt jumiin juurikin sinne! Kylmä hiki niskassa konttasin lattioita pitkin ja kirosin sitä, etten koskaan muista ostaa taskaria. Eihän mustaa kissaa erota pimeydestä!

    No hetken päästä neiti hiippaili arvokkaasti hiekkiksen suuntaan. Se siitä paniikista. :D

    Täällä on muuten nyt tuo luovasisustustyyli valloillaan. ;) Yön aikana tavarat leviää ihan ihmeellisesti, vaan hyvä että neidillä riittää into leikkimiseen. :D Ahkera puutarhurikin on!

    VastaaPoista
  3. Kissat kyllä löytää kaikki paikat, jotka ei itselle tulis edes mieleenkään! :D Mä itse vaan elän jo ihan vainoharhassa tuon Minttu-Pojan tempauksen jäljiltä ja nyt just jokin aika sitten luin kissasta, joka oli sohvan sisään kömmittyään saanut sohvan niiteistä niin pahat vammat, että se jouduttiin lopettamaan :( Muutenkin saa olla sydän syrjällään koko ajan noiden kanssa.

    Meidän Kiti oli vielä sellainen, että se osasi meidän vuodesohvan sohvaosan itse avata! :D Kaikki vetolaatikot (veitsilaatikot!) se aina aukoi ja tassuilla käpelsi. Siivouskomerokin jouduttiin tekemään jämäkämmäksi avata, kun Kiti oli sinnekin aina menossa mylläämään :P Nää nykyiset kissat onneks on sen verran yksinkertaisempia, ettei ne osaa kaappeja aukoa. No jaa, ei nää itseasiassa osaa edes kulkea raollaan olevasta ovesta xD

    VastaaPoista
  4. Voi, miekin satuin törmäämään tuohon juttuun kissaparasta. :( Ja kyllä tässä tosiaan on itsekin kehittänyt aikamoiset vainoharhat edellisten kissojen kohdalla.

    Hih, ihanan yksinkertaiset kisut teillä nyt, säästytte pahimmilta sydänkohtauksilta. :D

    VastaaPoista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...