perjantai 19. helmikuuta 2010

Karvakamu

Yllättäen se blogin pitäminen lähti sitten kuitenkin käyntiin (ainakin toistaiseksi). Postaamisesta on vahingossa tullut päivittäistä, mikä ei suinkaan ollut alunperin ajatuksena. Mutta sen siitä saa, kun puolet viikosta tekee kotoa käsin hommia ja koululla käy vain silloin tällöin pyörähtämässä... Aikaa kaikkeen turhaan on ihan liikaa, kun opparia pitäisi tehdä. :)

Mutta jospa tällä kertaa antaisi intohimoisen sisustajan parhaalle ystävälle ansaitsemansa huomion. Kanssani täällä siis asustelee karvainen, oman arvonsa hyvin tunteva neitokainen, joka tuo oman hurmaavan lisänsä sekasotkuun.

Kaikki vihreä on syötävää, paitsi jos se on erityisesti kissaa varten tarkoitettu. Lelut levitetään lattioille, vaikkei niillä leikittäisikään - ihan vaan sen takia, että ne on tyhmiä lelulaatikossa. Töitä tehdään yhdessä, läppärin päällä kun on niin mukava nukkua. Sängyt, sohvat, tuolit, matot, pöydät, kaikki... ehdottomasti tarkoitettu nukkumista varten! Lattialle kahdeksi minuutiksi unohtuvat kassit, pussit, lehdet, vaatteet - myöskin nukkumista varten. Ja kun neiti kertaalleen ehtii omimaan kyseiset tavarat, ei niitä saisi enää nostaa pois. Pakkomielteinen järjestelijä saakin välillä kiipeillä seinille. :)

Kaikesta huolimatta on mukavaa, kun kotona on sitä seuraa. Eläintarhaa tekisi mieli jopa kasvattaa, mutta toistaiseksi riittää tämä yksi karvakasa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...