Sivut

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Aika on rahaa

Viime aikoina, tarkalleen viimeisen viiden viikon ajan, olen pohtinut paljon ekologisuutta, säästäväisyyttä ja mukavuudenhalua. Viisi viikkoa siksi, että aloittamani työ herätti tämän pohdinnan mielessäni.

Kuljen töihin bussilla. Tavallinen 8-16 työaika, vaikkakin liukuva sellainen, tarkoittaa kohdallani sitä, että herään joskus puoli kuuden jälkeen ja kotoa lähden 6:50. Töissä olen yleensä himpun ennen kahdeksaa, töistä lähden siinä vartin yli neljä, ellen jää "ylitöihin". Normipäivänä olen kotona joskus puoli kuuden ja kuuden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että työmatkoihini kuluu normaalipäivänä aikaa lähes kaksi ja puoli tuntia. Kuulostaako kohtuuttomalta, kun kyseessä on 14 kilometrin matka kaksi kertaa päivässä?

Bussilla kulkeminen on halpaa ja ekologista. Bussissa istumani ajan voin viettää vaikkapa kuuntelemalla audiokirjoja, minkä lisäksi rahaa jää runsaasti käytettäväksi muuhunkin kuin arjen välttämättömyyksiin. Mutta silti siellä takaraivossa nalkuttaa ääni, joka muistuttaa oman auton nopeudesta verrattuna julkiseen liikenteeseen. 20 minuuttia autolla, parhaimmillaan (tai pahimmillaan) yli tunti, jopa puolitoista, bussilla.

Vakaumukseni säästää sekä luontoa että omaa rahapussiani horjuu. Illalla kotiutuessa ketutus on suunnaton ja ajatukset pyörivät vain seuraavan aamun bussirumbassa, vaikka tosiasiassa muuten viihdyn töissä hyvin. Se matka vaan rasittaa. Kohtuuttomasti. Olen pihi, mutta tässä kohtaa tuntuu, että mukavuudenhalu voittaa sen pihiyden. Tai ehkä käytännöllisyys. Olenhan alalla, jolla joustavuus on elinehto. Työt pyörivät kuukausittaisella syklillä, ja kun kiire iskee, ei bussien aikataulujen pohtimiselle ole sijaa.

Tahdon auton. Pieni osa minusta on häpeissään siitä, että luovutan bussimatkustamisen suhteen JO nyt, mutta se käytännöllinen puoli muistuttaa minua edellisestä työpaikastani. Kuljin tällöinkin bussilla, ja matkoihin kului puolen vuoden ajan kaksi ja puoli tuntia päivässä. Ehkä en siis olekaan heikko. Ainoastaan ihminen, joka uskoo vakaasti siihen, että autolla säästämäni aika on sen käyttöön kuluvan rahan arvoinen.


Ja auton myötä siirtyy sitten ne sohvanhankkimishaaveet. :D

5 kommenttia:

  1. Mä en edes osisi kuvitella elämää ilman autoa ..toki näillä lakeuksilla ei toi paikallisliikenne ihan toimi muutenkaan. Onhan auton kustannukset sitten ihan jotain käsittämätöntä.. Niitä laskuja saa sit yskiä ku joka kerta suuruudellaan yllättää =P

    Mun mielestä tuntuu kuitenkin ihan kohtuuttomalta tommoset työmatka-ajat noinkin lyhyellä matkalla. Saat siis ainakin täältä synninpäästön ;)

    VastaaPoista
  2. Noin lyhyeen työmatkaan noin kauan julkisilla... En suostuisi ikinä. Edellinen työpaikkani oli 18 km kotoa ja sinne ajoin omalla autolla vartissa, joten sä todellakin hankit sen auton.=)

    VastaaPoista
  3. Onko matka liian pitkä polkaista pyörällä? Kesä tulee, voisit säästellä rahaa vielä syksyyn asti? =) Kuntokin kasvaisi samalla =D Ymmärrän kyllä täysin miksi olet autoa hankkimassa! Eikun kaupoille!

    VastaaPoista
  4. Mä ostin myös auton nyt kun vaihdoin työpaikkaa. Okei, tarvitsen autoa työssänikin jatkossa mutta on se oikeastaan helpotuskin kun ollaan yhdellä autolla (mies pääasiassa junaillen-busseillen) selviydytty. Nyt on helpompi jatkossa miettiä lasten harrastusreissut, kaupat yms.... mukavuudenhalua, en tiedä, käytännöllisyyttä, jep. Luonto ei ehkä kiitä, siitä tunnen huonoa omaatuntoa myös!

    VastaaPoista
  5. aNNa, hei ihanaa, kiitos synninpäästöstä! Mie en yleensä ole sitä tyyppiä, joka etsii muiden hyväksyntää, mutta tämä autoasia pisti tosissaan miettimään olenko vaan laiska ja huono ihminen. :D Autojen kustannuksethan on sitten tosiaan ihan omaa luokkaansa, siksipä mie en ole autoa pariin vuoteen käyttänyt. :/

    Anonyymi, kyllähän se tosiaan on varmaan paljon järkevämpää mennä vaan autolla töihin ja käyttää se "ylimääräinen" aika sitten ihan johonkin muuhun. Kiitos sinullekin mielipiteestä! :)

    Piitzi, kilometrillisesti matka olisi varmasti ihan pyöräiltävissä, mutta se varsinainen matkareitti sitten epäilyttääkin. Turhan vilkkaat ja kapeat kadut nääs. :/ Tässä viiden viikon aikana olen jalankulkijanakin meinannut jäädä jo kolme kertaa bussin alle, pyörällä onnettomuuksien riski todennäköisesti kasvaisi... Tack myös sulle mielipiteestä!

    JOnna, kyllähän se auto ehdottomasti on helpotus arkeen! Mulla oli pari vuotta sitten vielä auto ja silloin monet asiat sujuivat helpommalla, vaikka olenkin pääosin vastuussa vain itselleni. Toisaalta sitä sitten herkästi ajoi kaikkialle. Tähän meinaan kiinnitä tällä kertaa huomiota... Nämä viimeiset autottomat vuodet kun on lisännyt liikunnan määrää hurjasti. ;) Kiitti vielä sullekin kommentista!

    VastaaPoista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...