keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Muistoissa vain

Elämää ennen, arkea ja juhlaa. Sitä ihanaa yksinkertaisuutta, joka nykyään elää vain harvojen muistoissa.

Ennen vilja kannettiin vielä lihasvoimin aittaan, säkeissä. Myös lapset auttoivat. Nykyään tämä tapahtuu koneellisesti, ja vain vanha aitta on muistuttamassa entisestä.





Kissankaan ei tarvitse suojella arvokasta satoa hiiriltä.


Elämää nähnyt harmaantunut ovi kätkee taakseen savun tummentaman pirtin.


Aikojen saatossa haalistunut tapetti on edelleen kaunis, vaikka muistot sen koristamasta huoneesta ovat kohta kokonaan unohtuneet.


Rakastan tämän ympäristön herättämiä kuvitelmia ja muistoja. Tuskin koskaan kyllästyn ihailemaan niitä pieniä yksityiskohtia, jotka toisille ovat varmaan täysin merkityksettömiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...