Sivut

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Suklaata ja sadepisaroita




Sateisen päivän iloksi leivoin Kinuskikissan pähkinäsuklaatorttua. Makeata herkkua raikastamaan superkalliita suomalaisia mansikoita, ja tarjoilu tottakai äidin Kastehelmiltä. Taustalla vielä äidin kätköistä löytynyt kivan raikas Marimekon pöytäliina (Fujiwo Ishimoto, "Tyven", 1980).

Aarteita löytäessä on kiva miettiä historiaa niiden takana. Miten tavarat on äidille löytänyt ja mitä hän itse on niistä pitänyt. Kenties nämäkin ovat joskus ennenkin osuneet samaan kattaukseen yhtä aikaa. :)

3 kommenttia:

  1. Pienistä asioista koostuu isoja muistoja.

    Kastehelmet olivat myös täällä käytössä viikonlopun juhlissa. Sama värikin kyseessä. Muistoja myös omissa astioissa, sillä mummuni antoi ne minulle lapsena lahjaksi. Olivat vasta nyt ensimmäistä kertaa käytössä, yli kolmenkymmenen vuoden säilytyksen jälkeen.

    Luin vasta äsken vanhoja kirjoituksiasi. Olet kokenut vaikeita aikoja.
    Osanottoni.

    VastaaPoista
  2. En tiennytkään että Kastehelmeä on tuossakin värissä. Itsellä on äidiltä saamani 70-luvulla hankittu turkoosi Kastehelmi-lautanen. Tykkään! =)

    VastaaPoista
  3. Ti, onneksi muistot jää. Äidillänikin kastehelmet olivat aina niitä "hienompia" astioita, itse taas tykkään käyttää niitä arkisemminkin. Kiitos myös osanotoista!

    Piitzi, kastehelmet on kyllä ihania! Äidilläni niitä on ruskeita ja kirkkaita, maalta meillä löytyy myös turkooseja. :) Mulla on muuten hämärä muistikuva, että ruskeita olisi ruvettu valmistamaan joskus 70-luvulla, mutta varmaksi en osaa sanoa.

    VastaaPoista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...