Sivut

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Sisäinen sisustaja

Kevään tulon huomaa siitä sisäisen sisustajan heräämisestä. Vaikka töissä on kiire, eikä aikaa oikeen kotonakaan jää muuhun kuin töihin, pyörii koko ajan mielessä erilaiset sisustushömpötykset. Töissä ensimmäisenä kirjaudun Bloggeriin, sitten vasta käynnistän muut ohjelmat. Hullu mikä hullu.

Töitäkin tehdessä ajatukset ovat ainakin puolittain sisustamisessa. Oikeammin suunnitelmissa koskien omaa kotia. Sisustuskuumeen ohella myös remppakuume on heräillyt. Huomaan klikkailevani itseni huokeiden ratkaisujen maailmaan, Ikeaan, yhä useammin. Myös K-Raudan ja Kodin Terran valikoimat alkavat käydä yhä tutummiksi.

Eteiseen pitkä kaappirivistö. Keittiö kokonaan uusiksi. Samoin ainakin alakerran lattiat. In my dreams. Verottaja hidastelee, joten tällä hetkellä en voi harkitakaan tekeväni suuren kaavan ostoksia, ja toisen omistamaan en rahojani laita. Pieni pintaremontti on asia erikseen, vaikka toki se maalikin maksaa. Mutta silti - maalia sinne, vähän myös tonne. Tapetit veks ja niin edelleen. Keittiön kaapitkin voisi lopultakin "pika"tuunata (inhottava sana). Maalia maalia maalia. Kyllähän karmivakin köökki raikastuisi valkoisella maalilla ja ehjillä seinillä.

Toistaiseksi haaveilen ja suunnittelen sitä remonttiosuutta. Mulla ei riitä aika. Mutta huhtikuun jälkeen sitten ehkä... Jos into piisaa sinne asti.

Nyt keskityn sisustamaan.

Ja mä muuten löysin tänään aivan mahtikset pussilakanat verhot! Ne päätyivät keittiön ikkunaan. Niin ihanat, että mietin parhaillaan haluaisinko samat pussilakanat verhot makuuhuoneeseen. Aika sähäkät, mustavalkoista sahalaitaa. Ystäväni päivitteli makuani, itse totesin että mun sydän lämpiää aina retrokuoseille ja geometrisille kuvioille. :)

Kuva Prisma


Pari maalipönikkää ajattelin vielä tällä viikolla ehkä hakea. Voi olla, että rohkeus häviää odotellessa, mutta haluaisin maalata pari huonekalua pirteän keltaiseksi. Eteiseen lipasto ja sitten se äidin kovanonnensivupöytä, joka ei oikein löydä paikkaansa. Keltaisena voisin tykätäkin. Mutta... tästä voi olla montaa mieltä, ehkä mä en saisikaan maalailla niitä! Meillä kun ei ole mitään selkeää perinnönjakoa tehty, hups.

Vaihteeksi tämmöiset höpinät! Nyt univelkainen painuu nukkumaan. Kissoilla kevättä rinnassa ja mokomat herättelevät mut heti, kun taivas vähänkin valkenee. Aamu aamu, kiire kiire, nälkä nälkä! Niiskukin on ottanut käyttöön vaativan äänensä.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Ps. Kiitos kommenteista! Palailen niihin taas paremmalla jaksamisella. :)

4 kommenttia:

  1. Yritän kirjoittaa kommenttia mutta käsi lipsahtanu jo kax kertaa ja viesti on jossain ..älä siis jaksa välittää mahdollisista tuplista.

    Face aukee täällä ensimmäisenä, aina. Typerä tapa ja paikka josta pitäis päästä irti asap.

    Maali on kallista mutta senkin uhakka ah niin terapeuttista ja nopeaa saada ihan uudennäköiseksi. Keltainen kuulostaa suunnitelmalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Face taitaa olla aika monille se juttu? Mä en koskaan oo oikeen päässyt siihen kiinni, ehkä kerran parissa viikossa käyn tsekkaamssa päivityksiä.

      Mä löysin eilen ihania, inspiroivia keltaisia kuvia, myös huonekaluista! Ja koska keltainen ja vihreä on jo pidempään ollut ne mun number one värit, tuntu ajatus jotenkin luonnolliselta... Vai miltä kuulostaa keltainen seinä eteisessä, kera keltaisen lipaston? :D Ehkä vähän harmaata tasapainottamaan...

      Voi kun mulla ois enemmän aikaa!! Miks ihmeessä töiden pitää haitata harrastuksia?? :D

      Poista
  2. Kiva retro sisustus sulla. Tykkään! :)

    VastaaPoista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...