Aamulla ajattelin kirjoittaa sairauksista ja kuolemasta. Syvällistä ja synkkää. En kuitenkaan viitsinyt, koska kaikki oli hyvin.
Töissä päätin hetken mielijohteesta kerrata perintöverotusta. Kiinnosti, koska joku kaukainen lapseton sukulainen oli kuollut.
Juuri ennen töistä lähtöä veli laittoi viestin ja pyysi poikkeamaan heillä kotimatkalla. Ok, kiva!
Not so much.
Kotimatkalla sain puhelun, jossa varmistettiin että varmasti olen menossa sinne veljelle. Uutisia, joita ei puhelimessa kerrota, ainakaan ihmiselle, joka istuu auton ratin takana. Hälytyskellot soi ja sain melkein paniikkikohtauksen. Kaasu pohjaan.
Mun äiti kuolee tänään. Huomenna piti päästä sairaalasta kotiin.
Hoitovirhe.
Ps. Klisee tosiasia. Muutaman viimeisen vuoden aikana, teininagstin mentyä lopullisesti ohi, äidistä tuli paras ystäväni. Voitiin puhua kaikesta. Mä en kestä. :(
Sanaton. Jos täällä, tuntemattomalla, valuu kyyneleet en voi ees kuvitella mimmosia tunteita sä just nyt läpi käyt.
VastaaPoistaHoitovirhe?? Ihan käsittämätöntä. Nyt ei tuu näppikseltä mitään järkevää. Hirmusti voimia Jolindha <3 <3 <3
Siis mitä!!? :O Ihan kamalaa!!! Hirveitä noi hoitovirheet!
VastaaPoistaEn osaa sanoa mitään järkevää - tiedät että olet ajatuksissani. Lähetän virtuaali halauksen!!! ♥
Voimia!!! ♥
Paljon voimia surusi käsittelyyn.
VastaaPoistaOlen kamalan pahoillani ja sanaton.
Voi kamala, hoitovirhe....
VastaaPoistaOikein sydämessä jysähti, kun luin loppuun postauksesi. Palautui mieleen oma tilanteeni Tammikuussa... miun äiti kuoli silloin. Meilläkään ei aina ollut hyvät välit, mutta viimeisinä vuosina huomasimme olevamme samanlaisia ja toistemme parhaat ystävät.
Voimia ja halauksia!
Voi ei :(
VastaaPoistaVoimia ja halauksia ♥ Ei ole sanoja kuvaamaan tunnettasi.
Voi ei!!! =´´( Otan osaa suruusi! Voimia ja jaksamista! *halaus*
VastaaPoistaHaleja ja jaksamista sinulle <3
VastaaPoistaKiitos kaikille. ♥
VastaaPoista