Musta tuntuu, että on aika. Aika olla rohkea ja siirtyä taas eteenpäin. Ja aika tunnustaa tämä ääneen.
Uuden perheenjäsenen odotus on alkanut. Jännittää!
 |
| Kuvan pennut eivät liity aiheeseen. |
Ps. Kyllä, kyse on siis nimenomaan karvaisesta perheenjäsenestä. Ei ihmislapsesta. :)
Jännittävää! :)
VastaaPoistaHienoa ja mahtavaa!
VastaaPoistaIik! Ihanaa! Sitten ihan miljoonasti kuvia Niiskuttimesta ja tuoreesta ipanasta ;)
VastaaPoistaVoi että :) Ihanaa. Täällä salaa haaveillaan myös, vaikka nyt Risu on jo alkanut pääsemään sen pahimman vauvavaiheen yli ;) Ehkä sitten, kun pääsee siihen isompaan asuntoon.
VastaaPoistaSunnuntaina menen jonnekin perämettään katselemaan pentuja! :D Vaikka ei se pentu välttämättömyys ole, nuori, max vuoden ikäinenkin menisi Niiskun kaveriksi. Sen tietää sitten, kun se oikea tulee vastaan. Siitä tunteesta ei voi erehtyä. :) (Vaikka mie kyllä keräilisin mielellään kokonaisen katraan - jokaisen kodittoman söpöläisen - luokseni. Pakko se on kai yrittää silti rajoittaa. :D )
VastaaPoistaPieni Lintu ja Katjusha, kiitos! Todellakin jänskää! Ja ihan uskomattoman hieno fiilis. :D Olin jo päättänyt jättää kissaluvun yhteen yksiön rajallisten tilojen vuoksi. Jotain hyvää siis tämänkin kevään surusta. :)
Ella, tämän jälkeen kissakuvien määrä oletettavasti tuplaantuu. :D Tätä menoa meikän blogi muuttu vallan kissablogiksi!
Christin, se vauvavaihe kyllä kestää! Niiskutinkin on vielä niin vauvaa, niin vauvaa. <3 Mutta kyllä se kaksi vauvaa menee samalla vaivalla kuin yksikin. ;) Jos siis tilat antaa periksi, en mäkään yksiöön viittinyt kahta.