Sivut

perjantai 22. lokakuuta 2010

Kiireisen naisen valkosuklaa-banaanimuffinit

Olenpas kerrankin rehellisesti tylsä ja laitan toisen leipomuksen perätysten! Aika ja inspiraatio ei riitä miettimään kivoja blogiaiheita, mutta keittiöpuolella täällä sentään tapahtuu aina kiireestä huolimatta. :D

Ostan harvoin banaania ja silloinkin yleensä banskuhimoon, joka menee ohi siinä kohtaa kun banaanit kotiutuvat kaupasta. Näin myös tällä kertaa. Muistin banaanit siinä kohtaa, kun ne olivat melkein valmiita poisheitettäväksi ja nuukuuksissani päätin kehitellä niistä jotain. Muffinit taitaa nykyään olla tämön tytön bravuuri, joten niitä tälläkin kertaa...



3 (ylikypsää) banaania
1,5 dl sokeria
1 kananmuna
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
reilu 3,5 dl vehnäjauhoja
vajaa 1 dl juoksevaa margariinia
valkosuklaata (1 Pandan levy)

Soseuta banaanit, lisää sokeri ja kevyesti vatkattu kananmuna (tunnustan, heitin sokerin ja munan banaanin sekaan kulhoon ja vain sekoitin). Lisää margariini, sekoita. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää kosteiden ainesten joukkoon hyvin sekoittaen. Jätä valkosuklaasta 12 palaa muffinien sydämeksi, rouhi loput levystä. Lisää rouhe taikinan sekaan ja sekoita kevyesti. Jaa taikina vuokiin (noin 12 kpl), sujauta taikinan keskelle valkosuklaapalat sydämiksi. Paista 180 asteessa noin 20 minuuttia. 

Itse sain muffinipellillisen eli 12 kappaletta ihanan muhkeita herkkuja. En ole mikään suuri banaanifani (missään muodossa), mutta nämä oli makuuni todella herkullisia! Loppuillan ajan asunnossa leijaili ihana banaanikakun tuoksu ja tästä sainkin inspiraation koittaa tätä reseptiä kahvikakkuna jossain kohtaa... Jos banaani maistuu, suosittelen! Vaikkapa ilman valkosuklaatakin, uskon että tulee hyviä näinkin -vähän semmoisia aamiaistyylisiä vähemmän makeita muffareita! :)

Nyt pitäisi taas lähteä leipomaan. Huomenna työ- ja opparipäivä. Perheystävä lupasi autella muutamien hankalien kohtien kanssa, joten taitaa olla taas aika viedä "lahjuksia". Maistuiskohan hänelle vadelmamuffinit? :D

Ps. Viikon päästä lauantaina pitäisi opparin olla valmis ensimmäiseen tarkistukseen ja Poirotin kotiutua. Paino sanalla pitäisi. Noh, ainakin se Poirot on aika varma juttu. :)

4 kommenttia:

  1. Pieni Lintu, täällä on kyllä joku ihme leivontavillitys iskenyt viimeisen vuoden aikana. :D Onneksi saa aina syötettyä muille tai edes pakastettua... ;)

    VastaaPoista
  2. Oi, mulle näitä! Mä kun kovasti tykkään banaanistakin, mutta silti en ole saanut vielä ikinä banaanimuffinsseja leivottua.

    Ja mä toivon, että viikon päästä vasta ihan helkatin tylsäksi muututkin etkä muusta enää kirjoittelekaan kuin pienestä kissiäisestäsi B) *kuvia, kuvia!*

    VastaaPoista
  3. Kitinen, kannattaa ihmeessä koittaa! Huh, pahoin pelkään että kissakuvia ja -juttuja ei täällä blogissa voi kohta enää välttää, vaikka haluaisikin. :D

    VastaaPoista

Ilahtuisin kovasti kommentistasi! Pahoittelen samalla sanavahvistusta, roskapostin määrä on lisääntynyt huimasti...