Uunileipiä

Viikonloppuisin tekee usein mieli jotain "parempaa" ruokaa, vaikkapa leffaevääksi. Omiin pikaherkkuihini kuuluu erilaiset uunileivät. Tällä kertaa esipaistettujen sämpylöiden täytteenä tacomaustettuja broilerin suikaleita ja juustoraastetta, lisukkeena herneitä, kirsikkatomaatteja ja kurkkua. Hyvää, helppoa, nopeaa ja täyttävää. :)

Mööpelitanssi

Viime viikonloppuna, odotellessani kyytiä saapuvaksi, meinasi tylsyys tosissaan iskeä. Töitä ei viitsinyt aloittaa, kun ihan varmana se kyyti olisi tullut heti kun vauhtiin pääsee...

Taistelussa tylsyyttä vastaan päädyinkin sitten siirtelemään mööpeleitä. :D Mitä hupsu itselleen mahtaisi, ihan vaan tuli semmoinen olo, että nythän sitä voisi...! Hetken mielijohteesta siis, niin kuin lähes aina.


Puolen tunnin puhisemisen tuloksena - helteessä tottakai - työpöytä siirtyi sohvan viereisestä nurkasta keittiön oven viereen. Kahdesta nojatuolista toinen muutti työpöydän entiseen nurkkaan, toinen odottaa kuljetusta kellariin odottelemaan isompaa asuntoa.


Työpöydän siirtäminen oli osittain käytännön sanelema ratkaisu. Vanhalla paikallaan keskusyksikkö oli turhan ahtaasti, minkä vuoksi sen kuumeneminen tuppasi aina huolestuttamaan. Sen taakse myös kertyi hirveästi pölyä, eikä sen takaa saanut helposti siivottua. Nyt on enemmän tilaa hengittää.


Vaikka toki se tuossa paraatipaikalla pistääkin vähän ikävästi silmään... Mutta koska kyse on kuitenkin oikeasti tarpeellisesta tavarasta, olen valmis sietämään sen.


Tässä samalla sain vakuutettua itseni siitä, että nurkkaan kyllä mahtuisi se keinutuoli. :)


Neuvottelut siis jatkukoon.

-----

Ps. Tuossahan juuri pari päivää sitten puhuin sohvadilemmastani. Ei mennyt kauaa, kun sain idean, ja näissä kuvissa vähän jo vilahtaakin sohvan tämänhetkistä ilmettä. Tykkään!

Verhosaalis

Selvästi kannattaa valittaa huonosta kirpparionnesta. Töiden jälkeen poikkesin eräässä naapurikunnan kirpparissa, ja jopa löysin jotain!

Kaksi paria verhoja, taisi olla 4 euroa/pari. Hyväkuntoiset ja siistit. Nämä ovat miun mielestä aivan ihanat. Ihastusta ensisilmäyksellä! Värit eivät luonnossa ole aivan yhtä haljut kuin kuvassa, mutta kuitenkin hyvin harmoniset.


Nämä alemmat verhot ovat myös mielestäni kivat, aika lyhyet vaan. Ruskeaa ja valkoista vaakaraitaa, kaavailtu oikeastaan lahjaksi erään vanhan maalaistalon olkkarin ikkunoihin, jos vaan passaavat sinne. :) Pituudesta saattaa kylläkin jäädä kiinni, kun mittojahan miulla ei ollut liikenteessä mukana. Pitää siis käydä joku viikonloppu mallaamassa.


Käänteitä aukomalla lisää mittaa saisi jonkun 10-15 cm. Mitä muita keinoja keksitte pidentää verhoja?

-----

Ps. Miulla taitaa olla tosi outo suhde verhoihin. Kotonani on tasan kaksi ikkunaa, verhoja taas on varmaan valehtelematta useamman kymmenenen ikkunan tarpeiksi, osa tietenkin kellarissa säilössä. Ja kirppareillakin pysähdyn aina katsomaan verhot, vaikka jo kaukaa näkisin, että ne ei ole miun makuun.

Sohvan monet kasvot

Sohvastani olen höpöttänyt ennenkin. Se ei edelleenkään ole täysin sitä, mitä haluaisin, mutta hyvä sohva kuitenkin. Vaikka inhoankin sen vihreää verhoilua...

Valkoinen puuvillapäällinen on nyt pidempään ollut sohvan päällä, mutta välillä pohdin vaihteluakin. Irtopäällinen ylipäänsä on ihan toimiva ratkaisu, vaikka välillä se meinaakin ottaa päähän. Mutta ei tarvi kuin kurkata valkoisen helman alle, kun jo muistan miksi se päällinen on kiva. :D


Mutta koska nyt rehellisesti sanottuna välillä kaipaisin jotain muuta valkoisen sohvan tilalle, pohdin erilaisia vaihtoehtoja. Syksymmällä voisi ehkä jopa hyödyntää nojatuoleja varten ostamaani kangasta. Kuvassa se on hätäisesti vaan testattu sohvan päälle, mutta pienellä säätämisellä siitä saisi ihan sopivan (lue: kokonaan vihreän peittävän).


Pieneksi hetkeksi sohvalle pääsi myös se ihanan värikäs, päiväpeittonakin ollut peitto isoäidinneliöistä. Näillä helteillä villan kaltainen peitto ei vain ollut kovin mukava istua, joten se päätyi kaappiin odottamaan kylmempiä kelejä. Tohinoissani en ottanut tästä versiosta edes kuvaa, joten tässä vielä samainen peitto edellisen asunnon aikana...


Toisaalta, saattaahan olla, että nämä pohdinnat ovat turhia ja se valkoinen on sittenkin Se Oikea väri siitä täydellisestä sohvasta haaveillessa... :)

Mikä väri on muille Se Oikea sohvista puhuttaessa?

Haaveena mummoilu

Kuvat varmaan kertovat jo aika paljon. Haaveilen omasta keinutuolista, juuri tästä kuvan kaunottaresta. Olisi mukavaa kiikkua siinä hissuksiin, rentoutua vaikkapa hyvän kirjan kanssa tai telkkaa katsoen. Kuten joku miulle sanoi, keinutuoli on kyllä niin mukava, että sille vaikka vähän tilaa raivaakin jos vaan mahdollista.

Neuvottelut on siis aloitettu, nyt vaan toivotaan parasta. ;)

Retrolakritsia

Illan leffaherkku oli tarjouksessa lähikaupassa. Pandalla näyttäisi olevan 90-vuotis juhlapäivä ja sen kunniaksi lakut tarjotaan astetta retrommassa pakkauksessa. Pakko oli ostaa. :D

Viikonloppuna

Tämmöinen päivä tiedossa taas tänään. :)

Aurinkotäkki

Eilen lupailin kertoa lisää ideasta, joka lähti liikkeelle keltaruudullisesta kankaasta...

Idea oli hyvin yksinkertainen - halusin jotain vaihtelua, mutta pienessä tilassa ja vähällä rahalla se vaatii jonkin verran suunnittelua. Kangaskaupassa oli myynnissä valmiiksi ommeltu päiväpeitto, jonka päällikankaana oli kaunista, sitruunankeltaista pallokangasta, ja takana luonnonvalkoinen valmiiksi tikattu puuvillakangas. Päätin tehdä samanlaisen.




Järkyttävän hintaisen pallokankaan korvasin halvemmalla ruutukankaalla, ja kassalla sain kuulla, että tikkikangaskin oli alennuksessa puoleen hintaan. 82 euron hintainen päiväpeitto hyppäsi 60 euron kautta lopulta 35 euroon. Ei paha hinta käsityölle, kankaathan kun tunnetusti maksavat paljon. :)


Pieni vaihtely piristää, joten päiväpeittona aikaisemmin ollut värikäs virkattu peitto sai toistaiseksi siirtyä sohvalle. Kuvat eivät tee uudelle täkille oikeutta, mutta tykkään! Jossain kohtaa (paremmalla ajalla) ajattelin vielä vähintään tikata täkkiä käsin, ellen sitten keksi jotain muuta, jotain yllättävää.

Auringonpaistetta

Miulla on kirppiksiin viha-rakkaus-suhde. Rakastan kierrellä niitä, mutta harvemmin onnistun tekemään löytöjä. Niin taas tänään. Aikaisin lähdin liikkeelle ja tyhjin käsin palasin kotiin.

Niistä tavallisista kaupoista sen sijaan onnistun usein tekemään omasta mielestä kivojakin löytöjä. Niin tälläkin kertaa.



Alehyllystä muutama iloinen tyynyliina. Pussilakanoita kyllä löytyy jo joka lähtöön, mutta yllättäen tyynyliinoja miulla ei juurikaan ole komeron kätköissä. Myös vaaleankeltainen ruutukangas herätti jo kaupassa idean. Idean, joka piti toteuttaa heti kotiin päästyä, mutta siitä sitten huomenna lisää. :D

Vaikka kirpparisaldo jäi köyhäksi - tai siis olemattomaksi - oli päivä silti kaikkea muuta kuin turha. Aurinkoisten värien lisäksi aurinkoa toi jälleen kerran elämääni suloinen veljentyttö!


Kuinka paljon toista voikaan rakastaa. :)

Ps. Huomasin, että viereisestä rapusta on myynnissä kaksio. Kyllä ottaa päähän, ettei ole sitä vakityötä vielä. :D

Valkosuklaa-limemuffinit

Opinnäytetyön innoittamana olin aikeissa esitellä superkäytännöllisen työpisteeni, mutta sadannen blogitekstin kunniaksi tarjoankin kakkukahvit! Tai edes muffineita. :D

Kovasti kehuja saanut Valion valkosuklaa-limerahka on jo pidempään ollut pakko testata -listalla. Ajatus sen syömisestä rahkana vaan kuulosti liian makealta, joten päätin turvautua muffineihin - juustokakku kun olisi ollut hankalampi hävittää yksin.

Muffineista tuli uskomattoman hyviä! Rahkan lisäksi heitin taikinaan lisämakua antamaan rouhittua valkosuklaata, ja koska lähikaupassa (olenkos muuten muistanut mainita, miten paljon rrrrrakastankaan lähikauppoja) ei ollut limeä, sotkin sekaan sen sijaan sitruunaa. Suklaata jäi vielä sen verran yli, että törkkäsin jämät muffinien sisään sydämeksi.

Syntisen hyvää. Oikeasti. Opparin väsäämisen parissa meni muffini jos toinenkin ihan huomaamatta, enkä yleensä edes ole niin hirveästi makean perään...


Sopivaa taikinaa kehitellessä vaivuin suorastaan nostalgisiin tunnelmiin. Tuli mieleen se ensimmäinen muffinikokeiluni ei niin kauan sitten. Silloisista, lähestulkoon ohjeen mukaan tehdyistä suklaamuffineista tuli kyllä hyvän makuisia - jos siis suklaasta sattui tykkäämään - mutta koostumukseltaan ne olisi parhaiten sopinut jääkiekon pelaamiseen. :D Jostain kumman syystä vieraat olivat kahvipöydässä enemmän kiinnostuneita muista antimista... :D

Neljä kissatonta kuukautta

Olen tunteellinen höpsö ja kova kiintymään.



Kisuni kuolema nelisen kuukautta sitten oli kova pala ja vieläkin aivan mitättömän pienet asiat tuovat kyyneleet silmiin. Osana suruterapiaa päätin tehdä muistokansion kisustani. Vielä on paljon tehtävää - en ole jaksanut ollenkaan paneutua digikuviin tilatakseni niistä paperiversiot. Mutta ainakin alku on nähtävillä. Ja höpsöä tai ei, on ihanaa kun rakkaiden muistojen pariin voi palata koska tahansa.






Hyvää syntymäpäivää, Essi! Olisitpa vielä täällä, tuppaamassa tapasi mukaan syliini ja käpertymässä nukkumaan mennessä tyynylleni.

Grilliherkut

Jotenkin hellesää vaatii mielestäni ehdottomasti grillattua ruokaa. Kasviksia tai lihaa, melkein mikä vaan käy! Suurimpiin herkkuihini kuuluu grillissä käristyneet tomaatit, maissit ja paprikat. Voi mitä herkkuja...

Grilliä miulla ei kuitenkaan ole, eikä tällä helteellä jaksanut raahautua veljen luoksekaan grillailemaan. Päädyin siis loihtimaan korvaavia herkkuja uunissa - tomaatteja ja lohkoperunoita. Hyvää ja helppoa!

Kun halvalla sai...

Olen jo muutaman vuoden kiertänyt alennusmyynnit kaukaa. Tällä viikolla lupauduin kuitenkin ystävän seuraksi kiertelemään kauppoja - viime tapaamisestamme oli sen verran aikaa, että uskoin kestäväni siinä sivussa myös alehullutukset.

Onneksi kierreltävien kauppojen listalla oli edes yksi miulle mieluinen. Kangaskaupassa eräällä pöydällä oli paljon kankaita hintaan 1,90/metri. Pakkohan siinä oli sitten edes jotain ostettavaa keksiä. ;)


Siltä seisomalta päätin yhden kankaista sopivan juuri täydellisesti kissanrepimien nojatuolien irtopäällisiksi. Alunperin suunnitelmissa oli vaalea, hillitty kangas, mutta tämä kangas muistuttaa kudottuine kuvioneen kivasti tuolien alkuperäistä kangasta. Vaikka aika levottoman näköinen onkin. Ja se metrihinta oli vastustamat


Myös kolmen euron jämäpala oli kiva löytö, ja tämän osalta suunnitelmat toteutuvat todennäköisesti huomattavan paljon nopeammin kuin nojatuolien osalta. :D


Nojatuolien osalle on tällä hetkellä muitakin suunnitelmia, jotka osaltaan saattavat viivyttää ompeluproggista, mutta ainakin nyt on se kangas valmiina - tarvii sitä sitten huomenna tai viiden vuoden kuluttua.

Arjen helpotusta

Taannoin esittelemäni hyllykkö sai lopultakin tavarat niskaansa. Toistaiseksi käytännöllisyys voitti kauneuden, mutta paremmalla ajalla tarkoitus on kyllä kiinnittää huomiota siihen esteettisyyteenkin. ;)

Alahyllylle piti laittaa riittävästi painavaa tavaraa, jotta seinän poraamiselta vältyttiin. Parin viikon testiheilautusten jälkeen olen tyytyväinen ja uskon, että hyllykkö myös pysyy pystyssä! Ja mikä tärkeintä, nämäkin tavarat ovat nyt käden ulottuvilla. Suurin osa niistä kun on ihan päivittäisessä käytössä. Puhumattakaan siivoamisen ja ruuanlaiton helpottumisesta, kun tavarat siirtyivät huonekalujen alta ja keittiön tasoilta hyllylle. ;)

PS. Ehkäpä olisi syytä tarkistaa kameran asetukset lähiaikoina. Sumeaa sumeaa.

Feta-tomaattipiirakka

Fetainnostuksen myötä olen halunnut koittaa sen käyttämistä erilaisiin ruokiin. Tällä kertaa kokeilussa oli piirakka, josta sitten tulikin aivan taivaallisen hyvää!



Ruispohjan päällä runsaasti tuoretta basilikaa, kirsikkatomaatin puolikkaita sekä fetakuutioita, päälle munakerma ja juustoraastetta. Nopeaa ja helppoa.

Pinnatuoliperhe

Keittiön tuolit vaihtuivat hiljan näihin kaunokaisiin. Nyt niitä löytyy tästä kodista yhteensä viisi, ja enempää ei 32 neliöön taida mahtua... Jonkin verran houkuttelisi tarttua maalipensseliin, mutta aika näyttää. Toisaalta tykkään niistä näinkin, kolhuineen päivineen!

Hiljaiseloa

Aina ei onneksi ole pakko suorittaa - voi vaan olla ja tehdä niitä kivoja pieniä asioita, joihin ei oikeasti olisi aikaa.

Väsyttävä viikko on onneksi takana. Nyt suunnitelmissa on aloittaa viikonloppu kirppareita kiertelemällä. Todennäköisesti huonolla onnella, mutta mukavaa se tulee olemaan siitä huolimatta!